Buena Pasqua

Hyvää pääsiäisenaikaa kaikille. Ennen Pääsiäistä markettien alennuslehtisiä selatessani ajattelin, että pääsiäistoivotus suomeksi on kuin sanoisi jollekin, että hyvää paskaa vaan sullekin. Pasqua lausutaan s:ää suhuutellen ja qua lausutaan kuten raskankielessä terävästi liudentaen, silleen. Mainoslehtisten sivuilla oli kala - ja äyriäismainoksia yllin kyllin. Tosin kyllä lihaakin, kuten lammasta syödään täälläkin pääsiäisenaikaan. Lehtisissä oli yllin kyllin myös viini ja väkevämpien juomien mainoksia. Kyllä täällä saisi itsensä hengiltä, jos yrittäisi maistella kaikki viini ja väkevämpien juomien valikoimat. Markettien ja pastisserioiden hyllyt notkuvat erillaisia kuivakakkuja. Nämä kakut kuuluvat juhlaan ja juhlapyhiin. Kakut ovat koostumukseltaan kevyitä, eivätkä lainkaan äklömakeita, vaan sopivasti makeita. Itse pidän sitruunakakuista, mutta kaikki sitruunakakut olivat tuhottoman suuri, joten päädyin tummaasuklaata sisältävään kakkuun. Kakut ovat muutamasta eurosta noin kymmeneen euroon.

Ja voi hyvä tavaton näiden suurien ja yhä suurempien yllätysmunien määrää kaupoissa! Itse pidän Baci-suklaasta ja sainkin nuorisolta eilisen syntymäpäiväni kunniaksi suklaamunan. En vaan raaski avata munaa. Ehkäpä Pääsiäisen jälkeen, sitten kun suklaan himo käy voittamattomaksi. Tosiaan suurimmat munat olivat lähes puolimetkiä halkaisijaltaan ja hintaa noilla munilla oli jopa huima 80€.

Täällä odotetaan kevään tuloa kuulumma vielä viikon verran, mutta tänäänkin vaikka satelikin lämmintä oli +16 astetta, aivan kuten suomalaisen kesäpäivän sää. Niinpä sain vihdoinkin hankittua kukkaset ulkoruukkuihin. Niin olen jahdannut narsisseja, mutta näin lähempänä Pääsiäistä niitä ei löytynyt enää mistään. Noin kuukausi sitten hypistelin kukkakaupoissa narsissiruukkuja. Oli keksittävä jotain muuta. Löysin lähi marketista, Bennetiltä aivan viehkot, tummaa violettia olevat orvokkiruukut, jotka istutin hetki sitten, ennen pimeän tuloa. Ai, kun mieli on hyvä, että tyhjyyttä ammottavissa ruukuissa on nyt silmäniloa. istutuskaverina tietysti pihassa hyöri meidän tanhupallo Vito.

Toissapäiväinen pyöräilyretkeni Comoon hakemaan ulkokukkasia päättyi siihen että kukkakauppias oli siestalla. Voi, milloinkahan opin katsomaan kelloon ennen kuin lähden. No, oli aivan ihana sää pyöräillä pitkin rantatietä, ei haitannut yhtään, etten saanut ulkokukkasia. Poikkesin kävellessäni Comon vanhan kaupungin kapeita kujia Lush:ssa täydentämässä kylpypommeja. Joka sesonkiin valmistetaan uusilla ideoilla, mitä viehkompia tuoksuja ja muotoja. Mukaani tarttui pääsiäismuna - ja kalapommit. Kyllä nyt kelpaa Pääsiäisenä myös kellua kylvyissä.

Kuten Luxenburilainen ystäväni totesi meillä Suomessa viimeksi käydessään, että te suomalaiset olette kovia polttamaan kynttilötä. Niin muuten ollaankin tai minä olen ainakin. Yritin löytää munan mutoisia kynttilöitä, mutta mistään en löytänyt tai paremminkin löysin, mutta väärän värisiä. Aaeteistani kaivoin poikien pieninä maalaamia munia. Aarremunaunat ajavat nyt Festivio-kynttilän jaloissa munakynttilöiden virkaa. Oikeastaan ovatkin söötimpiä. Munia pyöritellessäni minua huvitti, että lähes jokainen muna on hyvin tummasävyinen. Hehän sötköttivät kaikkia värejä muniin ja niinpä niistä tulikin melkein mustia.

Vietetään oikein rauhallista Pääsiäistä ja nautitaan ulkoilusta - Buena Pasqua kaikille lukijoille.

Ps. Kynttilät ovat muuten Ruotsin kuninkaan linnan puodista. Samanlaisia kyntilöitä käytetään linnan juhlatilaisuuksissa.  Hulppeita ne ovatkin jo pituutensa puolestakin. Ja huomaa kultaiset kruunut kynttilöissä.

Un caffè, per favore.

Jaa, mitähän kahvia sitä joisi? Täällä kahvin valitseminen on haastavaa suomalaiselle kahvinjuojalle. Caffè tai espresso on italialainen espresso. Eli jos pyydät Un caffè, saat tosiaankin espressokupillisen. Täällä on tapana juoda aamupäivällä kupillinen caffè, sekä  lounaan jälkeen. Kahvia ei litkitä pannukaupalla, kuten me suomalaiset olemme tottuneet juomaan. Jos kuitenkin haluat enemmän kuppiisi caffe, pyydä un caffè lungo, niin saat espresson pitkänä. Caffè doppio on sitten tuplaespresso. Caffè ristretto on taasen espressokupillinen hyvin voimakasta kahvia. Melkein kuin tukka lähtee. Täällä pienet marjaleivokset, jossa vaniljacreamiä täytteenä, ovat ihan mahtavia. Suosittelen maistamaan un caffèn kera.

Caffè corretto on esimerkiksi loraus grappaa sisältävä kahvi. Caffè maccihiato caldo on kahvia, jossa päällä on vaahdotettua maitoa. Caffè machiato freddossa taasen kahvin seassa on tilkka maitoa. Marocchino on ehdoton suosikkini kahvilassa eli espressoa, johon laitetaan kaakaojauhetta pohjalle, maitovaahtoa ja vielä hieman kaakaojauhetta päälle. Aivan ihanaa!

Jos illalla tai päivällisen jälkeen tekee mieli jälkiruuan kyytipojaksi espressoa, pyydä silloin caffè decaffeinato. Näin ei mene yöunet. Kahvissa ei siis ole kofeiinia. 

Cappuccino on meillekin tuttua pitkää kahvia, jossa lämmin maitoa. Täällä cappuccino juodaan aamupäivisin ja olet tosiaankin turisti, jos pyydät päivällä kahvilassa un cappuccino, per favore. Caffellatte on espresso, johon lorautat itsellesi sopimaksi katsoman määrän maitoa. Caffè shakerato espressoa, joka on sekoitettu shakerilla jääpalojen kanssa kylmäksi ja pinnalta vaahtoavaksi juomaksi. Latte macchiato on lasillinen lämmintä maitoa, jonne laitetaan vain hieman espressoa antamaan väriä.

Hyviä kahvihetkiä!

Pääsiäisen odotusta

Ihanaa, luonto alkaa puhjeta kukkaan talven jälkeen. Olen ehdoton kevätihminen. Pääsiäisen aika on minulle tärkeää aikaa. Olenhan syntynyt Pääsiäisen alla. Muutoksessa myös Pääsiäisen valmistelu rutiinit kokivat muutoksen. Täällä nurmikko on jo vihreää, joten tuntui vähän turhalle kylvää rairuohoa. Enpä tosin ole nähnyt kaupoissa rairuohon siemeniäkään. Kissan ruohon siemeniä tosin löytyy, niistä olisin saanut ruohon halutessani, mutta ei. Nyt ei nappaa.

Keväinen luonto on ihanan värikylläinen ja haluan tuoda väriä myös sisälle kotiin. Hetki sitten kävin pienellä kävelylenkillä ja nautin auringosta. Könysin vuoren seinämälle poimimaan muutaman keltaisena kukkivan pensaan oksan. Olen hurahtanut keltaisiin kukkiin, joista en aikaisemmin paljoa perustanut. Suunnittelin, että otan vitriinin päältä Iittalan punaisen boolimaljan ja laitan oksat maljaan. Näin saan sitä kaipaamaani väriä ympärilleni. Kaivoin vitriinin uumenista myös värikylläisen Saviheinäpuodin savikukon, jonka olen saanut vuosia sitten syntymäpävälahjaksi Lopen terveysaseman väeltä. Iloinen kukko pöydälle keltaisen ja punaisen seuraksi ja lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen. Pienellä vaivalla ja suunnittelulla melko mukavan näköinen asetelma. Saas nähdä, kuinka kauan kukat viihtyvät maljassa, vai täytyykö lähteä Pääsiäiseksi vielä kukkakauppaostoksille?

Jokatapauksessa suunnistan kukkaostoksille heti alkuviikosta. Talomme edustalla olevat sementtiset kukkamaljat huutavat tyhjyyttään. Polkasen pyörälläni pitkin Comon rantatietä Comoon kukkaostoksille. Sillä olen bongannut hyvän kukkakaupan keskeltä vanhaa kaupunkia. Ei, kyllä vaihdankin pääsiäiskukkaset hieman herkemmiksi, ehkäpä kirsikkapuun kukkien oksiksia? Saas nähdä, mitä ensiviikolla saan aikaiseksi.

Perjantaita vietimme rantatietä kulkien ja nauttien upeasta ilmasta. Oli jotenkin huvittavaa huomata, että turistit ovat saapuneet. Itseämme emme enää kahden kuukauden jälkeen pidä turisteina. On jotenkin rentouttavaa kadota turistimassaan, puhua omalla äidinkielellä ja olla turisti muiden turistien joukossa.

Veitola vs. Huhtasaari vs. tuulahdus kevätmuodista

Suorasanaiset ihmiset pitävät suorasanaisista kanssaihmisistä, näin totesivat Maria Veitola ja Laura Huhtasaari Marian yökyläillessä Lauralla. Tässä asiassa olen kyllä samaa mieltä. Tunnustaudun itsekin suorasanaiseksi. Olen tässä muutaman päivän pohtinut seuratessani Suomen uutisointia, mitä onkaan suorasanaisuus? Maria ja Laura ovat verbaalisesti lahjakkaita ja siis hyviä puhujia. Molemmilla on vahvat mielipiteet asioista. Mielestäni molempien asenteet saavat jopa fanaattisia  piirteitä heidän keskustellessaan esimerkiksi ulkomaalispolitiikasta. Molemmat ovat mielestään oikeassa, eikä kompromissia tähän keskusteluun synny, kuten Huhtasaarikin totesi. Seurasin heidän hampaiden kalistelua huvittuneena ja ajattelin, että miksi tuo Veitola änkeää toisen kotiin, jos ei pysty pitämään mielipiteitään ominaan, hiljaisuudessa. Omien mielipiteiden esittäminen ainoina oikeina saa minut näkemään punaista. Miten joku voi olla niin moukka, pah! Tosin sehän tässä ohjelmassa onkin kiinnostavaa, mitä Veitola seuraavaksi täräyttää ja tuputtaa omia mielipiteitään. Toiset ohjelmaa katsovat hurraavat Marian sutkautuksille, toiset kiukustuvat ja toisille ohjeman katsominen on pelkää hauskaa ajanvietettä. Eli luultavammin ohjelman tuottajan kaikki tavoitteet täyttyvät. Tuohon suorarasanisuuteen palatakseni, olen tullut seuraavaan johtopäätökseen, että suorasanisuus on asioiden esille nostamista rehellisesti, loukaamatta ketään, eikä tuputtamalla moukkamaisesti ja kovaäänisesti omia, niitä ainoita oikeita mielipiteitään.

Sitten hieman kevyempään aiheeseen - vaatekaapin päivitys kevääseen alkakoon. Ainakin näin aluksi ajatuksen tasolla. Täällä on aika ottaa kevyemmät takit ja kengät käyttöön, jotta ennättää kevätvaatteita vielä käyttämään. Kuulemma paikallisten mukaan kahden viikon kuluttua alkaa kevät. Minä toisin olen jo elänyt kevättä siitä saakka kun tammikuussa tänne tulin.

Katumuoti täällä on monen kirjavaa, mutta täälläkin katukuvassa tummat talviaatteet ovat valta-asuste. Talven täällä pärjää hyvin kävelykengill. Trendikästä on pukea mustat, ruskeat, kultaa kimaltavat tai hopean hohtoiset nauhalliset loafer-kengät jalkaansa. Kevyemmissä jalkineissa näyttää kulta ja hopea olevan suosikki värejä. Mustat tai pystyraidalliset, kevyet leveälahkeiset housut ja kellohameet näyttävät myös tekevän tuloaan katukuvaan. Eli ostoksille on mentävä. Tosin kaapistani löytyy aina kestosuosikit, vaalea trenssi, farkkutakki ja vihreä rennompi ulkoilutakki. Pidän ja uskallan pukea jotain pantterikuosia myös päälleni ja tein hyvän, edullisen löydön -patterikuosisen piloottitakin. Mustat huoust, kellohame tai mekko takin alle. Kultaiset kevyet loaferit jalkaan ja eikun tervetuloa kevät Tiinalle tänne Lombardiaan.

Täytekakkua ja pilatesta

Palatakseni Pilates-salille, täytyy kertoa hauska esimerkki kulttuurien erosta. Ohjaajamme lopetti tunnin 10 minuuttia ennen ja kertoi, että kaksi ryhmämme jäsentä viettävät tänään syntymäpäiväänsä ja haluavat tarjota meille täytekakkua. Ilmeeni oli varmaan tyrmistynyt, koska ohaaja tuli luokseni ja lupasi seuraavalla tunnilla ohjata oikein voimapilateksen. Kakku tuotiin pilastes-saliin ja sankarittaret leikkasivat palat jokaiselle, myös salin omistaja tuli paikalle. Kun kaikki olivat saaneet palansa laulaa loikautin suomeksi Paljon onnea vaan. Ilmeet olivat tyrmistyneet ja ehkä vaivaantuneetkin, mutta sankarittaret kiittelivät vuolaasti laulun loikautustani.Tilaisuuden lopuksi annettiin sankarittarille poskisuudelmia kiitokseksi kakusta.

Jäin miettimään, tarjoaisinko minäkin täytekakkua lähestyvänä syntymäpäivänäni pilates-ystävilleni? No, enpä taida. Olen ihan hiljaa vaan ja keskityn olennaiseen. Eihän suomalainen mihinkään karvoistaan pääse.

Funikulaarilla Brunate-vuorelle

Eilen aamulla lämpömittari näytti +23 astetta, joten tänään polestani voikin vettä sataa. Olin illalla muistuttanut meidän nuorisoa, että lähdetään huomenna vesille tai miltä ikinä huomenna tuntuunkin, mennään sinne. Aamu oli ihanan kuuma, olin läkähtyä kuumuuteen pikku pyörähdykselläni kylällä. Ihmettelin, miten kummassa näillä paikallisilla on toppatakit tiukasti kiinni ja yksi mies jopa vetäisi pipoaan vielä syvämmälle korville. No, mehän olemme pohjoisen kylmää kansaa, jotka toimme ennätys lumimäärät tänä talvena tänne. Eihän meitä näissä lämpötiloissa todellakaan palele. Normi, hieno Suomalainen kesäpäivä.

Päätimme kaikesta huolimatta lähteä bussilla Comon rantaa. Matkaan vihdoinkin pääsimme bussilla, joka lähtee Kaupungintalolta 13.21 tai busiin pitäisi lähteä tulloin. Bussi pääsi matkaa 13.30 ja saimme hurjaa kyytiä Comon rantatiellä. Hyppäsimme kyydistä Comon rantabulevardilla. Ranta kuhisi paikallisia ja muutamia turisteja. Rantakahviloiden ja ravintoloiden terassit alkoivat täyttyä auringosta nauttivia. Kävelimme rantaa pitkin noin 500 m Piazza Gasperin varrella olevalle köysijuna-asemalle. Kiertoajelu ylös vuorelle ja takaisin alas Comoon maksaa 5,50€. Funikulaari eli köysijuna nousee Brunate-vuorelle, josta on upeat näköalat Como-järvelle. Kirkkaalla ilmalla voi ihastella myös järven takana kohoavia Sveitsin Alppien lumisia huippuja. Näkymä Alpeille on päätä huimaavan epätodellinen. Ylhäällä vuorella on terassikahviloita ja - ravintoloita sekä näköalatasanteita, joissa voit hetken levähtää ja ihailla upeaa maisemaa. Kahviloissa ja ravintoloissa on turistihinnat eli monin kertaiset verrattuna ei keskuksessa oleviin ruokailupaikkoihin.

Upeita maisemia, eikös!

Lämpenee

Tänään lämpömittari näyttää kipuavan mukaviin lukemiin. Täällä kello 11.00 ja mittari näyttää +17.3 astetta. Tänään odotellaan ilman lämpiämistä ja huomiselle on suunnitteilla lauttamatka, johonkin Comon pikku kaupunkiin. Ylihuomenna viimeistään lisää matkasta.

Eilen illalla Kinesis-salilla vihdoin joku oli vastaanotossa ja niinpä pilates - ja kuntosaliharjoittelu alkaa tästä päivästä lähtien. Olin aivan ymmälläni, kun kuulin kuukausihinnan. Maksimissaan kolme pilates-tuntia viikossa ja vapaa kuntosalin käyttö  - kuukasihinta 50€! Suomessa pilastes-tuntini maksoi 18€/ tunti ja jooga-tunti 16€/tunti. Viikossa siis kaksi tuntia maksoi melkein sen, mitä täällä kuukaudessa.

Tässä tämän hetken tunnelmia ja tuonnempana lisää. Arvatkaa minne lähden? Ulos aurinkoon.

Aurinkoa myös päiväänne ja a domani!

Ballando con le stelle

Eilen se alkoi, Suomessakin hehkutettu Italian Tanssii tähtien kanssa - Ballando con le stelle. Täytyy myöntää, että suomalaiset Veera Kinnunen ja Hanna Karttunen ovat loistavia! Veera ja hänen parinsa Akas Kumar olivat ihan parhaita. Ja Hanna tanssitti  Kauniiden ja rohkeiden Bill Spenseriä. Bill eli Don Diamont oli loukannut selkänsä harjoituksissa ja tanssi kipulääkkeiden voimalla. Siis hyvä suoritus kaiken kaikkiaan heiltäkin. Ohjelman lähetys alkoi klo 20:35, eikä loppua näkynyt klo 23:00, jolloin löin pillit pussiin. Suomalaiset olivat tanssineet, joten nyt on aika mennä yöpuulle. Ensi viikon lauantai-iltana parkkeeraan itseni seuraavan kerran tv:n ääreen useammiksi tunniksi.

Koko yön satoi ja sataa edelleen. Vaikka sataa, niin lämpömittari näyttää + 10 astetta. Ensi viikoksi on luvattukin lähelle + 20 astetta - ihanaa. Jaa, mitähän sitä teksi, että mainittaisiin?

Kaivoin jooga-mattoni ja puin jooga-vaatteet ylleni. Aikoinaan eräs jooga-ope antoi vinkin, että paras matto on metritavarana myytävä pehmeä suihkumatto. Saman olen minäkin todennut, erinomainen on. Matto  pysyy hyvin paikoillaan, eikä asennoissa liu, vaikka pidänkin ohuet puuvillasukat jalassani venytellessäni. Talossa on vielä hiljaista, joten nyt on rauhallinen hetki venytellä yön jälkeen kankeaa kroppaa. Voi, kuinka sitä jäykistyykin iän mukana. Muistakaa kaikki venytellä säännöllisen epäsäännöllisesti. Itse olen vuosia sitten hurahtanut joogaan ja sen saloihin. Se jos mikä pitää miehen kuin naisenkin notkeana. Netistä löytyy lukuisia jooga ja venyttely ohjeita, joten välttämättä ei tarvitse lähteä jooga-salille. Hetken sain venytellä rauhassa, mutta sitten Vito äkkäsi, että ai, mamma on lattialla. Voi sitä kihnutuksen määrää. Välillä oli koiran märkä nenä korvassani ja välillä sen takapää kainalossani. Onneksi karvakuono kyllästyy nopasti, varsinkin kun vahingossa, asentoa vaihtaessani painon polvella hänen ylhäisyytensä korvanlehteä, niin että vingahti. Sain mulkaisun ja sitten tuli rapsutella ja pyydellä anteeksi vanhalta herralta. Se sitten riittikin hänelle. Hän suvaitsi siirtyä kauemmaksi minusta, joten sain lopun 1/2 tuntia venytellä ihan rauhassa. Sitten suihkuun ja laittautumaan ihmisen näköiseksi!

Hetki kirjoittelua ja nyt on aika keskittyä kieliopintoihin, joten Arrivederci e a dopo!

Täydellinen Kansainvälinen naistenpäivä

Aamulla heräsin, kun auringonvalo pilkisti ikkunaluukkujen välistä. Ihanaa, täydellinen päivä pihan kupsutukseen tulossa. Aurinko paistoi täydeltä terältä ja lämmintä varjossakin oli + 15 astetta. Ensimmäinen nokkosperhonen bongattu ja hei, ihanaa sitruunaperhosetkin lentelevät pensasaidan viertä. Odotin, että keltaistakin, keltaisempi perhonen pysäyttäsi lentonsa hetkeksi, jotta saisin kuvan. Mutta ei, hän jatkoi vaan lentoansa. Kuivia lehtiä pihalta rapsuttaessani nautin, kuinka kevät tekee täällä tuloaan. Nurmitäydykkeet, keto-orvokit ja nurmikkopäivänkakkarat nostavat hentoja varsiaan ja kukintojaan maasta kohti auringon valoa.

Oli mulla kaverikin ulkona, Vito tietty. Vanha herra makoili milloin missäkin. Jos avasin takapihan portin, viedessäni lehtiä joutomaalle, kipitti vanha herra viivana portista ulos. Tuli myös vauhdilla pihaan, kun sanoin, että naapurin iso koira tulee ja syö pikku koiran. Voi, että hän on hupsu. Ihana kaveri.

Via Roman varrella,  Maslianicon ja Cernobbion rajalla on upeita leipomuksia tekevä leipomo Forno & Contorno.

Laitoin pojan asialle ja näin upean kakun hän toi tullessaan. Makea kakunpohja oli pilkottu neliöiksi. Kakun keskellä oli vanijacreamiä ja ulompana kermavaahtoa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan aivan ihana oivallus näin Kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi. Mitä sitä enempää tasa-arvon nimissä kaipaiskaan, kuin vapautta tehdä sitä, mistä todellakin nauttii. Hyvää naistenpäivää kaikille naisille - olemme kaikki tärkeitä.

Sadepäivä täälläkin

Olin vakaasti päättänyt, että ja kun hieman lämpenee jatkan pihan siivoustyötä. Eilen päätin, että huomenna on se päivä. Aamuyöstä satoi rankasti ja aamulla. Kun heräsin satoi edelleen. Aamupäivän aikana sade näytti laantuvan ja sinkosin ulos haravoimaan. Olen aina pitänyt haravoinnista. Suomessa ollessani se oli jo jonkin moinen vitsi. Jos ei muuta haravoitavaa, niin raaputin haravallani pihasepeliä ja nypin roskia. Kerran naapuri kerrostalossa vieraileva puolituttuni yllätti minut, kun oli nyppimässä sepeliltä roskia. Mitä ihmettä sinä touhuat? No, nypin tuulen tuomia roskia ja meillä oli hauskaa. Aloitin pihan siivoamisen jo viime kuussa, mutta sitten tuli talvi tännekin ja pihatyöt jäivät tauolle. Tänään ne jatkuivat, kunnes vesisade yllätti. Eihän pieni vesisade haittaa. Näin sanoi lukion jumppamaikkakin. Rapsutin viime syksynä maahan jääneitä, suuria vaahterapuun lehtiä määrätietoisesti kasoihin. Tuumin haravoidessani, että näin kosteinahan näitä lehtiä on helpompi haravoida kasoihin. On mullakin ajatukset! Tunnin verran ennätin työstämään pihaa ja sitten alkoi satamaan niin rankasti, että oli harkittava urakan keskeyttämistä. Ei kun läpimärät kimpsut ja kampsut kasaan ja sisälle lämpöiseen suihkuun. Urakka jatkukoon huomenna.

                                            Saappaani sain ainakin kuraisiksi.

Kun ulkotyöt jäivät lyhyeen, päätin tehdä lounassalaatin. Tein perussalaattipohjan, johon lisäsin paistettuja, jäähdytettyjä kananpaloja. Tosin lisäsin sinne punasipulia, mansikan viipaleita ja pähkinöitä. Olen avocaodon ystävä, joten siivutin puolikkaan avocadon tarjolle heille, ketkä  siitä pitävät. Avocadojen lisäksi toinen intohimoni on mango. Pilkoin puolikkaan mangon erilliseen astiaan. Tarjolle vielä mozzarella siivuja, keitettyjä kanamunia, aurinkokuivattuja tomaatteja ja juotavaksi ah, niin ihanaa San Pellegrinoa. Enää minun ei tarvitse Tallinnasta Suomeen tuoda Pellegrinoa. Suomesta sitä ei joka kaupasta ainakaan ennen saanut. Ja parasta, pullollinen S Pellegrinoa täällä vain 40 sent!

No, nyt siellä paistaa aurinko - ei kun ulos!

Tervetuloa Como-järvelle

Kiitos blogaaja Ruusulle kannustavasta palautteestasi blogiani kohtaan. Näin kirjoittaminen saa uutta puhtia.

Como-järven seutu on matkailukohteena oiva myös näin talviaikaan. Tosin taidamme mennä huimaa vauhtia lumisateiden ja pikku pakkasten jälkeen kohti kevättä. Näin aamupäivällä lämpömittari näyttää jo 15 astetta plussaa. Ihanaa, rakastan kevättä ja Pääsiäisen aikaa, joka on pian tulossa. Talvi- ja alkukevään aikana sinulla on mahdollisuus rauhassa, ilman ruuhkia tutustua Lombardian nähtävyyksiin ja sen herkulliseen ruokakulttuuriin, Lombaridian juustoihin ja viineihin. Jos haluat kaupunkimatkailua ja kiireetöntä lomaa kauniissa järvimaisemassa, sinun kannattaa harkita tulla tälle seudulle. Aivan viehkoja hotellivaihtoehtoja löytyy googlaamalla yleisimmillä hotellimajoitusta tarjoavilla sivuilla. Tai suositan varaamaan suoraan hotellista majoitusta, näin saatat säästää huomattavastikin. Mutta muista, että täällä ei puhuta niin hyvää englantia, kuin me suomalaiset matkatessamme oletamme.

Talviaikaan Cernobbion ja Comon rannoilta lähtee laivaliikennettä Como-järven muihin viehkoihin pikku kaupunkeihin. laivan sisätilat ovat lämmitetyt ja pääset nauttimaan kauniista järvimaisemasta kiireettömänä lomapäivänä. Ota matkakohteeksi esimerkiksi Cario Urio ja käy syömässä herkullinen pasta-tai pizza-ateria. Mutta muista, että useimmat pizzeriat sekä ruokaravintolat ovat kiinni klo 13.00-15.30. Mikäli ravintola on auki tuona aikana, niin saat  ravintolasta ainostaa juomaa ja pientä suolaista, kuten oliiveja ja sipsejä.

Täältä järven eteläpuolelta Comosta, Como San Giovannin asemalta pääsee kätevästi junalla Milanoon. Paikallisjunalla matka tosin kestää noin 50 minuuttia. Mutta mikä sen mukavampaa matkan aikana, kuin katsella ja kuunnella italiaa ja  eloisia italialaisia. Ja mikä mukavinta, yhdensuuntainen junamatka maksaa aikuiselta 4,80€. Matkalipun ostat kätevästi aseman lipunmyynnistä tai automaatista. Muista leimata lippusi ennen asemalaiturille menoa, sillä junissa ei ole leimasinautomaatteja. Seikkailu Milanoon alkakoon.

Jää viimeisellä Milanon pysäkillä pois. Odota, että olet Milan Porta Garibaldissa. Muista säilyttää junalippusi. Tarvitset lippua portin lukulaitteessa, jotta pääset ulos. Ulospääsyä junalaitureilta vartioivat vartijat, joten ole tarkkana ettet kadota lippua. Metrolle pääset kätevästi kävelemällä asemalta suoraan ulos ja suoraan Garibaldin Metroasemalle. Metrolinjat ovat erivärisiä. Mikäli haluat suoraan Duomo di Milanon sykkeeseen, ota punaisen linjan metro. Osta peruslippu automaatista, joka on hinnaltaan 1,50€ ja sitten vartioiden vartioimien porttien kautta metroon. Kun astut kolmannella pysäkillä metrosta ulos, niin seuraa Duomon kylttejä ja hupsista olet suurella, ihmisvilinää olevalla torilla ja vasemmalla takanasi on ehdottomasti ihailun arvoinen Duomo di Milano. Liput katerdraaliin saat lippumyymälästä. Mene kävellen torin halki vasemmalle puolelle Duomoa ja jatka noin 50 metriä eteenpäin. Näetkin lippumyymäläm museon jälkeen oikealla. Sinua vastassa on lipputoimiston henkilökuntaa, joka ojentaa sinulle vuoronuremon lipunmyyntikassalle. Jos lipunmyynnin eteisessä ruuhkaa, ota itse automaatista oikealta vuoronumero. Jos haluat tutustua vain lipunmyynnin myymälään, et tarvitse vuoronumeroa. Voit valita eri Duomon tarjoamista nähtävyysvaihtoehdoista, mutta jo peruskierros katedraalissa 2,50€ on ehdottomasti hintansa arvoinen.

Kun olet nyt Milanon ytimessä on ympärilläsi lukuisia myymälöitä. Käy ehdottomasti, ainkin läpikävele galleria Vittorio Emanuele II. Voit kävellessäsi ostoskeskuksessa törmätä lattiamarmorissa kuvioituun härkään. Uskomuksen mukaan pyörimällä oikealla kantapäällä härän sukuelinten kohdalla, häviävät ympärilläsi olevat pahat henget.

Korvapuusteja muutoksessa

Isäntä oli sitten mennyt kehumaan korvapuustileipurin taitojani saksalaiselle kollegalleen, joka oli ihastunut korvapuusteihin Skandinaviassa työskennellessään. Jakob oli korvapuustien toivossa, ajoissa ilmoittanut tulevansa Sveitsiin maanantaina 5.3.2018. No, eipä sitten muuta kuin pullaa leipomaan sunnuntai-illan ratoksi. Mitä sitä ei puolisonsa eteen tekisi? Ja kun oli vielä mennyt kehaisemaan leipurin taitojani, niin kyllähän sitä korvapuustit pikaisesti leipasee. Kivaa ja rentouttavaa puuhaahan leipominen on.

Kaupassa käynnit vievät vielä aikaa, sillä tarvittavien tuotteiden löytämiseen hujahtaa yllättävästi aikaa. Ja mikä on aikaa vievintä, suomentaa tuotteiden sisältöjä, mitä mikäkin on?  Vehnäjauhot löytyivät helposti, samoin kananmunat, burro (voi) ja laktoositon maito (senza lattoso). Sokeria oli kotona, mutta raesokeria jouduin hieman etsimään kaupassa. Täällä raesokeri on kuin suurikokoista, valkoista nonparellia. En ole vielä selvittänyt, mihin leivonnaiseen he sitä käyttävät? Eiköhän selviä sekin ajan kuluessa.

Leipominen kesti tavallista kauemmin, sillä uudessa kodissa tavarat ja tarvikkeet ovat uusilla paikoillaan. Olen järjestelijä, joten kaikki tuli olla omilla paikoillaan, ennen kuin leipominen voi alkaa. Voi, hyvät hyssykät minua! Pullat paistuivat uudessa uunissa, kiertolämmöllä nopsaan. Uudessa uunissa on opettelua, etteivät pullat vaan pala. Ennen kaikki oli helpomaan, kun lähes kaksikymmentä vuotta paistoi ja kokkasi entisellä uunilla. Tämä on sitä kaipaamaani muutosta, todellakin todellista muutosta arkeen.

Hyviähän niistä tuli, vaikka hieman eri näköisiä kuin aikaisemmin. Johtuneen raaka-aineista, näin päättelin. Sain aamulla viestiä, että Jakob oli kaikessa hiljaisuudessa mutustellut korvapuustia, saanut sentään sanottua, että edellisistä korvapuusteista on aikaa kolme ja puoli vuotta ja jatkanut hartaasti hiljasuudessa pullansa mutustelua. Pullani olivat olleet menestys, sillä ei täällä korvapuusteja syödä. Puustini olivat päätyneet monille fb-sivujen postauksiin. Mikä menestys, suomalaiset korvapuustit!

BlingBlingiä

Eilinen lauantai hujahti Sveitsin puolella, Moltrasiossa korjattu klo 21.39  Mendrisiossa huikeassa ostokeskus Foxtownissa. Foxtownissa on satoja liikkeitä, aina huippuumerkeistä edullisiimpiinkin merkkeihin. Meitä oli valmennettu lähtemään aamupäivästä, niin että olisimme perillä noin klo 11.00, kun keskus avautuu. Näin teimmekin ja pääsymme ostariin sujui ongelmitta. Saimme kätevästi parkin vielä ilmaisesta parkkitalosta ja niinpä tutustuminen paikallisiin liikkeisiin alkoi. Löysin aivan ihanan naistenvaateliikkeen Majan, johon aion kyllä keväämmällä palata. Myymälään jäi ihana kesäinen mekko huutelemaan minua. Vähän samanlainen kuin Meeri Koutaniemellä oli yllään Yökylässä Maria Veitolassa. Nyt harmittaa, etten ottanut sitä mukaani. No, löydän varmaan jotain muuta, jos leninkiä ei enää myymälässä kun sinne pääsen.

Oikeastaan olin lähetenyt alusvaateostoksille. Ja löysinkin Calvin Klainin myymälästä, erittäin ystävällisen nuoren myyjätteren avulla kaksi alusvaatesettiä. Tulee tuosta CK:sta mieleen tarina, jonka muistuu mieleeni kun nään merkin CK. Vuosia sitten ostin jostain nettimyymälästä CK:n harmaamustat balleriinat, joita käytin arjessa ja juhlassa. Olivat niin mukavat jalassa. Niin, ystävättereni tai ehkäpä paremminkin tuttuni tokaisi minulle sarkastiseen sävyyn uudet kenkäni nähdessään, kun oli vaihto-oppilaana USA:ssa (vuonna nakki), niin Kalvin Clainia sai halpisliikkeistä. Ainahan voi dropata toisen tunnelman halutessaan. Äh, ei se minua mitenkään lannistanut, päin vastoin ymmärsin ystävyyden luonteen.

Sitten suuntasin määrätietoisesti Aubaden-liikkeeseen, jossa sain ystävällistä ja yksilöllistä apua alusvaatteiden sovitukseen ja valintaan. Sanoinkin ostokseni päätteeksi myyjälle, että nyt tiedän mihin tulen seuraavan kerran laatualusasuostoksille. Myyjä aivan hämmentyi sanoistani. Yksi motoistani on, aina kun voit kiitosta antaa, tulee sitä antaa. Pienikin kiitos kantaa ja saa ihanan hyvän olon tunteen kuplimaan. Tuosta pääsenkin päivän aiheeseen, kylpypommiin!

Vuosien taitossa minusta on karissut saunainto. Kotona Suomessakin saunoin tuskin vain kerran viikossa ja nekin löylyt otin pikaisesti alle 80 asteessa. Ja varmistin meidän Saunamajurilta, että onhan löylyt varmaan kosteat? Ihanaa, kun täällä minulla on amme. Olen löytänyt ihania, ihon kauan  pehmeinä ja kosteina pitävät Lush:n kylpy-ja suihkutuotteet. Kiitos meidän nuorison. (Nyt kyllä Lush:n tulisi maksaa tästä mainonnasta.) Tuotteet ovat täysin kasvispohjaisia, eikä tuotteita ole testattu eläinkokeilla.

Perjantain blogitekstissä vinkkasin banaaniletuista. Väänsin lettuja sunnuntain brunssille. Tietty tuoreita marjoja kyytipojaksi. Tällä kertaa mansikoita ja mustikoita. Kun olin saanut seurueemme masut täyteen ja jokainen paineli omaan boxiinsa, koira myös, laskin itselleni kylpyveden. Kun amme on 3/4 täynnä (vai vajaa), heitin The Pommin veteen. Ihanan huumaava, mieto mentholin ja mintun tuoksu täytti kylpyhuoneen. Ja sitten alkoi vedessä tapahtua.


Kylpyvedestäni tuli ihanan sinistä, jossa mieleinen annos blingblingiä.

Sukellus ammeeseen ja lillumaan säihkeeseen.
Ihana keskipäivän kiireetön hetki. Hyvä kun pääsin ammeesta pois. Ja koira nukkuin seuranani kuorsaten tyytyväisenä kylpyhuoneessa. Missä mamma, siellä myös Vito.

Pian kylvyn jälkeen keski-ikäisen naisen iho huutaa kosteutta. Herkän ihon, hajusteetonta voidetta reilusti ihoon. Herttijeijaa, kun iho imeekin voidetta! Uudet alusvaatteet päälle ja kun koiran saa hereille, niin hänen ylhäisyytensä kanssa lenkille. Keski-ikäisen elämän parhautta, kuten ystävätteret usein kommenteissaan kommentoivat tekemisiään.

Viikonlopun brunssi-idea

Tänään oli sitten Banaanilettupäivä!

Anni teki taikinan, jonka perusohje tässä:

1 banaani
2 kananmunaa
1/2 tl leivinjauhetta

Sekoita sauva - tai tehosekoittimella aineosat keskenään. Anna taikinan "levähtää" ennen paistamista. Käytin paistamiseen 100% kasvisvalmiste Vallea ja hyvin onnistui. Letut paistuivat suuressa pannussa ja yhteen lettuun käytin noin 2 1/2 pikku kauhallista taikinaa.

Päälle tuoreita tai pakastettuja marjoja ja sipaus vaahterasiirappia tai juoksevaa hunajaa.


Tässä oiva tulevan viikonlopun brunssi-idea.

Lumipeitteisiä palmuja

Ihanaa, lunta maassa!

Mitä suomalainen tekee, kun sataa hiljalleen lunta ja lämpötila 0 astetta? Lähtee ulkoilemaan. Nyt oli oiva ilma lähteä kävelylle läheiselle vuorelle. Vuorelle kiemuretelevat pikkukadut ja kujat ovat hiljaisia näin talviseen aamupäivään, vain muutama auto hurautti vauhdilla ohi. Ihailin kivutessani lumista maisemaa, rauhaa ja kiireettömyyttä. Kuvasin lumisia palmuja, jotka ykinäisinä töröttivät lumipeitteen alla. Ne ovat selviytyjiä, jos mitkä. Lähdin jalkasin laskettelemaan alas kaupunkiin. Ohitseni ajoi auto ja pysähtyi edessä olevan pihan sisäänkulun teen parkkiin. Autosta nousi nuori nainen ja minun ohi kulkiessani huikkasi minulle iloisena, Bueno! Huiskuttelin hänelle iloisesti mennessäni. Eipä kukaan ole minulle aikaismmin lenkeilläni hihkaisut, hyvä! Tulin entistä paremmalle tuulelle tuosta kannustuksesta.

Eilen illalla koko perheemme suunisti Luganoon kannustamaan HC Luganoa, jossa pelasi myös suomalaista vahvistusta numerolla 24 Jani Lajunen. Toinen erä oli vauhdikas, näin minun jääkiekkomakuuni. Pääsin jopa heittäytymään ja knnustamaan joukkuetta täysin rinnoin. Koko peli päättyi 3-1 Luganon voittoon. Meiltä jäähallille automatka kestää noin 30 minuuttia. Pelin jälkeen paikallinen poliisi oli ohjaamassa liikennettä ja matkan teko oli sujuvaa. Istumakatsomon lippujen hinnat ovat 30-50 €, riippuen paikasta. Suurin piirtein samaa hintatasoa kuin Suomessakin. Toki lähden toisenkin ja kolmannenkin kerran seuraamaan jääkiekkoa. Sen verran on vuosien varrella tullut osallistuttua poikien harrastuksien kautta lajiin, eikä into lajia kohtaan ole minnekään kaikonnut.