keskiviikko 14. marraskuuta 2018

La fermata e l´autobus


Bussilla,  l´autobusilla matkustaminen on Italiassa helppoa, kunhan omaat riittävästi kärsivällisyyttä,
olet hankkinut matkalipun ennen matkaa, etkä pelkää vauhtia. ja vaarallisia tilanteita.

Meidän pikku kylästämme kulkee bussit noin 20 minuutin välein koulujen ollessa auki. Tosiaankin noin, sillä täällä aikakäsitys on aivan erillainen kuin me olemme Pohjolassa tottuneet. Jos aikataulussa lukee 9.20, niin se voi olla 9.15, 9.25 tai jopa 9.35, kun  bussi lähtee liikkeeseen pysäkiltä. Sovittuun tapaamiseen kannattaa lähteä siis hyvissä ajoin kohti bussipysäkkiä, jos vaikka edellinen bussi tulee silloin kuin olit suunnitellut hyppääväsi 9.20 bussiin. Ja jos myöhästyt sovitusta tapaamisesta, niin maan tapaan voit kertoa miten bussi oli myöhässä tai liikenteessä oli ruhkaa. Toki muista pahoitella myöhästymistäsi, se kuuluu hyviin tapoihin. 



Kuva: www.emule.it

Pysäkillä bussin odottaminen on myös sosiaalinen tapaaminen. Siinä penkillä istuessasi voit vaihtaa kuulumisia tuttujen kanssa tai rupatella ihan muuten vaan. Sää on aina hyvä puheen avaus täälläkin. 


Kuva: Repubblica.it

Ennen matkaan lähdettyäsi muista osaa bussilippu paikallisesta Tabaccheriasta. Tabacceheriat ovat kioskeja, joissa saattaa olla myös paikallinen kahvila, joka myy myös lehtiä, makeisia yms. Paikallisliikenteen liput maksavat 2,50 €/kpl ja ovat 90 minuuttia voimassa. Tabaccherioista voit ostaa myös 11 lipun lippuvihkoja, jotka kustantavat alle 20 €. Eli, mitä useamman ostat, sitä edullisimpia liput ovat. Itse en ole vielä päässyt selvyyteen, miksi eri kioskeista lippuja ostaessani, samat määrät  voivat olla eri hintaisia? Kaikista kalleimmat liput myyvät paikallisen Maslianicon, erittäin epäystävälliset myyjätteret. Ainakaan ei tarvitse jännittää millä tuulella naiset ovat, ovat aina tasaisen tympeitä ja huonolla tuulella. Kahvilassa käy kuitenkin uskomaton vilske; ilmeisesti kaikki kävijät haluavat nähdä näitä elämäänsä kyllästyneitä neitoja. Ainakin oma mieli kohoaa, kun vertaa omaa oloaan noihin ankeuttajiin. 

Muista leimata bussilippu bussin sisällä olevassa leimauslaitteessa, bussiin sisään astuessasi. Aamuisin ja siestan aikaan on melko turhaa haaveilla saavansa istumapaikkaa bussissa, sillä koululaiset miehittävät kaikki vapaana olevat paikat, jopa vanhuksille ja liikuntavamaisille varatut paikat. Taannoin bussissa matkatessani seurasin ikäihmisen tuloa bussiin. Jokaisen istuimen olivat koululaiset miehittäneet. Rouva huikkasi peremmälle bussiin tullessaan nuorille ja heidän opettajalleen, että istukaa vaan, jään pian bussista pois. Nuoret eivät ymmärtäneet rouvan viestiä ja olivat täysin tyrmistyneitä ja kuiskuttelivat vain keskenään. Ja minun jännitti, milloin rouva lentää bussin kiihdytellessä jonkun syliin tai lattialle, sen verran hataraa hänen seisominen ruuhkabussi oli. Mutta kaikki päättyi hyvin, kun rouva nousi autosta muutaman bussipysäkin päästä ja minä sain huokaista helpotuksesta. 

Silloin tällöin kun bussilla tai kuljettajalla on kiire voi saada oikein varsinaista hurukyytiä. Joten, jos pelkäät kovaa vauhtia, vaarallisia tilanteita, niin en suosittele bussikyytiä ainakaan täällä Pohjois-Italiassa.