perjantai 20. heinäkuuta 2018

Arkisia ajatuksia ja kotomaan matkasuunnitelmia

Melkein kuukausi siitä, kun olen blogiani päivittänyt. Jestas miten aika kuluu! Kuumuus vie suomalaiselta viimeisetkin mehut, vai miten sitä laiskuuttaan perustelisi muutoin. Viimeinen kulunut kuukausi on ollut oikein lämmintä, kuten Suomessakin. On ollut hauskaa  seurata Suomen säätiedotuksia ja vertailuja muuhun Eurooppaan. Tämän Pohjois-Italian säät Suomen sääennustekartoilla ovat ollut esimerkiksi +24 astetta, vaikka todellisuudessa täällä kölleteltiin +34 asteen kuumuudessa. Ymmärrän oikein hyvin, miksi italialaiset heräävät aikaisin aamuisin  päivän touhuihin.


Kuva: Pinterest


Näin puolilta päivin täällä on paahtavan kuuma. On siestan aika. Siesta alkaa täällä Lombardiassa noin kello 12.30 ja päättyy klo 15.30. Apteekit, kaupat, parturit, kampaajat ja kukkakauppiaat ja monet muut yrittäjät vetäytyvät koteihinsa lounastamaan, tekemään kotiaskareita ja levähtämään hetken tässä kuumuudessa. Ei mitenkään hassumpi idea. Tosin työpäivät näin pitenevät, mutta mikäpäs siinä kun kuumimman ajan saa levähtää. Läheisellä päiväkodilla, siestan lopussa käy varsinainen ralli, kun kiireiset, työssäkäyvät äidit kyyditsevät lapsiaan isovanhemmille tai illan hoitotädeille hoitoon. Kapealla kadulla voi nähdä uskomattomia parkkeerauksia. Autot ovat nokat vastakkain tai poikittain tai ihan miten päin vaan. Auto saattaa olla lähes keskellä katua hätävilkut päällä. Näin osoitetaan muulle liikenteelle, että olen ihan juuri tulossa. Ei se niin tarkkaa täällä ole. Hetkeksihän vain täällä pysähdytään.


Kuva: Pinterest

Tosiaan olen aloittanut täällä mopoilun. Skootteri seisoi tallissa tyhjän panttina. Ja ajattelin, että miksikäs ei? Jos päivällä tarvitsen kauppakeskuksesta jotain, niin skootterilla on mukavaa ja kätevää hurauttaa kaupoille, eikä tule edes hiki. Polkupyöräillä voin Comon rantaa iltaisin hinkuttaa ja nauttia samalla kauniista järvimaisemasta. Eilen lähdin keskellä kuuminta kesäpäivää skootterilla huruttaamaan läheiseen kauppakeskus Bennettiin. Liikenettä oli vähän ja matka sujui mutkitta. Muutahan olivat siestalla. Vain turistit ja minä maleksimme ostarilla. Ruokakauppaan kiirehtiessäni katsastin ostarin alakerran vaate - ja kenkäkauppojen ikkunat. Vau, täällä on nyt todellakin alennusmyynnit. Täytyypä tulla joku ilta kenkä -ja bikiniostoksille. Kenkiähän ei koskaan voi olla liian monet! Erääseen putiikkiin oli aseteltu jo syksyn uutuuksia. Ihanaa, viinipunaisia puseroita, mekkoja ja hameita. Kankaat olivat läpikuultavan ohuita ja runsaita. Kuten Dolce & Gabbanan muotinäytöksessä täällä Comolla parisen viikkoa sitten, ensi talvena muotia ovat voimakkaat perusvärit ja murretut värit kuten viininpunainen. Ja kaikkia värejä vaan rohkeasti sekoittaen. Hus, tylsä talven musta ja harmaa pukeutuminen, muistakaa myös siellä Suomessa. Rohkeasti vaan värejä, sopivasti blingblingiä ja menoksi! Niin tuohon skootteriin palatakseni, olen jo köntsännyt sillä. Yritin kääntyä tiukassa mutkassa ylöspäin ja törmäsin katukivetykseen. Mopoon tuli muutama naarmu, jotka jo fiksattu. Vasempaan kinnuuni sain pinnallisen haavan ja oikean peukalon tyveen tuli palkeenkieli eli pääsin säikähdyksellä. Kömmähdys sai minut olemaan varovaisempi kaasun kanssa ja on ihan turha yrittää kääntyä paikoissa, joissa luonnonlaki tulee vastaan. Edellisellä kerralla olin ajanut mäkeen vastakkaisesta suunnasta, enhän minä siinä vauhdin hurmassa sitä ajatellut, enkä näköjään mitään muutakaan.




Kun Kaarlon kymmenen kaveria ovat täältä turvallisesti kotiutuneet Suomeen on aika aloittaa Suomen loman suunnittelu. Autoilemme Suomeen, sillä meillä on vanha koira, joka ei sopeudu enää muiden hoidettavaksi. Enkä kyllä hennoisi jättääkkään ukkoa enää kenellekään. Heinä-elokuussa Etelä-Eurooppalaiset ryntäävät lomille. Toiset merelle ja toiset kohti Keski- ja Pohjois-Eurooppaa. Sillä kuumin kuukausi, elokuu on tänne pikku hiljaa saapumassa. Toivottavasti valtsemallamme reitillä ei ole suurempia ruuhkia eikä tietöitä, ei ainakaan niiden aplikaatioiden perusteella, joihin olemme viime päivinä tutustuneet. Ensimmäisen yön yli pysähdyksen teemme Saksassa Dresdenissä, toisen Puolassa Augustowissa ja viimeisen yön ennen Suomeen tuloa yövymme Tallinnassa. Matkaa Tallinnaan taittuu 2574 km ja matkan ajaisi yhdessä päivässä ja kolmessa tunnissa, jos oikein laittaisi hösseliksi. Meillä tarkoitus pysähdellä matkan aikana koiran ja itsemme tarpeiden mukaisesti. Näin matkasta ei tule stressiä ja Suomen lomastakin tulee nautittua. Lomallakaan ei saa olla ihan poikki. Sen verran olemme buukanneet tekemistä ja menemistä lomallemme. Ihan meidän tyylistä, ei osata kauan paikoillamme olla.



Oikein ihanaa kesäistä viikonloppua kaikille blogini seuraajille <3

Ciao, ciao Tiina